‍

Kesäinen päivä matkailuauton etupenkillä ja auton nokka kohti Jyväskylää, kun olimme päättäneet lähteä ratkomaan kesän padel-mestaruutta ”no man`s landille” Eetun kanssa. Reissua suunnitellessa Eetu mainitsi eräästä ideasta lentopallon saralle, mutta suuren maailman meiningillä ei voinut kertoa sitä puhelimessa, vaan ilmoitti paljastavansa sen matkalla Jyväskylään. Ajaessamme Tampereelta Jyväskylään olimmekin jo suunnitelleet ainakin puolet yrityksen tulevaisuudesta ja loput taisi muodostua padel-ottelun aikana. Vajaa vuosi myöhemmin, kun kirjoittelen blogia yrityksen sivuille, huomaa kuinka pitkälle olemme tulleet tuosta automatkasta. Tosin juuri mikään ei taida olla niin, kuin silloin vesi kielellä suunniteltiin, mutta tämä luettakoon suurena plussana.

Mukaan Mestaruusliigaan

Lukiovuoteni vierähti Kuortaneella juniorimaajoukkueen mukana, jonka jälkeen luonnollisesti piti päättää mihin suunnata seuraavaksi pelaamaan. Itselläni ei ollut oikeastaan tarvetta saada omaa nimeä mainostettua lukion viimeisenä vuotena liigaseuroille, sillä Hurrikaani oli ottanut jo varhain keväällä yhteyttä tulevasta liigakaudesta. Tämä oli toisaalta hyvin odotettuakin, sillä olinhan harjoitellut kotikaupungin seuran kanssa jo useamman kesän. Ensimmäistä sopimusta tehtäessä ei koviin neuvotteluihin jouduttu, kun nuori pelaajan alku marssi suuren yrityksen toimitusjohtajan toimistoon toiveena saada ensimmäinen liigasopimus. Sopimukseen päästiin nopeasti, enkä juurikaan tainnut sopimuksen erilaisia kiemuroita tarkistella tai osannut kysyä niitä kuuluisia epäselviä asioita. Tosin pöydän toisella puolella oli tuttu kaveri jo juniorivuosilta saakka, joka on tehnyt vuosia töitä loimaalaisen lentopallon eteen ja näin ollen luotto häneen oli myös kova. Jälkeenpäin ajateltuna jo tässä vaiheessa pelaajauraani oli käynyt kaksi sattumaa, joiden ansiosta en tarvinnut juurikaan apua sopimusta tehdessä. Mitä olisi käynyt, jos kotikaupungissani ei olisi ollut liigaseuraa tai olisin joutunut neuvottelemaan sopimusta ihmisen kanssa, jota en tunne tai johon en voisi täysin luottaa?

Sopivia vaihtoehtoja olikin, mutta en tiennyt ketään keneen olisi pitänyt ottaa yhteyttä.

‍

Tampereen visiitti

Ensimmäisen Mestaruusliigakauden lopulla Hurrikaani ilmoitti vaihtavansa valmentajaa tulevalle kaudelle ja mieleen alkoi hiipimään vastuun hakeminen jostain muusta seurasta. Muutamia omasta mielestä sopivia vaihtoehtoja olikin, mutta en tiennyt ketään keneen olisi pitänyt ottaa yhteyttä. En myöskään koe olevani hyvä tyrkyttämään itseäni kenellekään. Onneksi puhuin kaveriporukassa halustani vaihtaa seuraa ja Mutkan Aleksi tajusi vinkata Iskun managerille minusta. Asiat loksahtelivat kesän mittaan kohdilleen ja pääsimme yhteisymmärrykseen vuoden sopimuksesta. Vaikea sanoa mitä olisi käynyt tai mihin olisin päätynyt ilman että sana olisi kiirinyt kiertoreittiä oikean ihmisen korviin. Tuohon aikaan Network -sovelluksemme olisi tarjonnut minulle helpon tavan ilmoittaa seuroille olevani vapaana ja toisaalta myös avannut Iskulle kanavan löytää puuttuva yleispelaaja rosteriinsa.

Toiselle Iskun vuodelle solmimme niin ikään vuoden sopimuksen, tosin melko erikoisella tavalla. Olin menossa kesätreeneihin ja hallille tultuani seuran manageri huikkasi kahviosta: ”tulepas Tapio käymään täällä”. Eteen lyötiin sopimus kutakuinkin sanoilla ”tuohon tulisi nimi”. Nimihän siihen tuli laitettua ja matka jatkui harjoituksiin. Aiemman seurassa vietetyn kauden perusteella opin tuntemaan seuran managerin ja tiesin että olisin voinut tehdä hänen kanssaan vaikka suullisen sopimuksen ja se olisi pitänyt.

Koen myös olleeni erittäin etuoikeutettu toimiessani luotettavien henkilöiden kanssa urani ensimmäisiä sopimuksia tehtäessä. Jälkeenpäin ajateltuna moni asia olisi voinut mennä toisin ja apua olisi ollut vaikea saada, jos sitä olisi sattunut tarvitsemaan esimerkiksi epäselvien sopimuspykälien kanssa.

Peliuran ammattimaistuminen

Tampereella vietettyjen vuosien jälkeen päässäni oli selkeä ajatus siirtyä urallani seuraavaan vaiheeseen, joko ulkomaille tai kotimaan kärkiseuroihin. Sain tarjouksia ensimmäistä kertaa useammasta seurasta ja päätös tulevasta pelipaikasta piti tehdä. Tässä tilanteessa olisi ollut hyvä saada tukea omille ajatuksilleen ja myöskin sopimusoikeudellisiin asioihin ulkopuoliselta taholta. Liigaseurojen, saati sitten ulkomaalaisten seurojen tarjoamat sopimukset poikkeavat erittäin paljon toisistaan, joten tämä tekee tarjousten vertailusta haastavaa. Myöhemmin kuvioihin astui pelaaja-agentti, joka osasi auttaa näissä asioissa ja takasi myös turvan sopimuksien pykälien pitävyyteen.

Tieto avun tarpeesta etenkin nuorien pelaajien keskuudessa antoi itselle isoimmat syyt lähteä mukaan kehittämään SignCirclen palveluita.

‍

Yritysmaailmaan

Oman peliuran varrella saatu kokemus eri toimintatavoista ja tieto avun tarpeesta etenkin nuorien pelaajien keskuudessa antoi itselle isoimmat syyt lähteä mukaan kehittämään SignCirclen palveluita. Pyrkimyksenä ei ole olla tuomarina pelaajien ja seurojen neuvotellessa tai asettaa ”oikeita” toimintatapoja lentopallomaailman sopimusneuvotteluihin. Tavoitteenamme on poistaa kitka pelaajien etsiessä seuraa tai seuran etsiessä pelaajaa. Lisäksi tarjoamme erilaisia konsultaatiopalveluita tukenamme huikea laki- ja agentti osaaminen, joilla pyrimme ehkäisemään jälkipuinteja sopimuksen jo ollessa voimassa tai sopimusta laadittaessa.

‍

Ainiin ja se padel peli -voittohan siitä tuli!

‍

‍